Uinti on liikuntamuotona sikäli helppo aloittaa, että periaatteessa ei tarvita muita varusteita kuin uimapuku (pojilla uimahousut). Tässä jutussa käyn kuitenkin läpi muut tarvittavat tai hyödylliset varusteet ja huomautan muutamasta tarpeettomasta varusteesta.

Välttämättömät mukana pidettävät

Mukavuussyistä kannattaa varata mukaan pyyhe, ja uintitekniikoita opetellessä lähestulkoon välttämätön apuväline on uimalasit. Uitaessa uima-altaassa pitkien hiusten tulee olla ehdottomasti kiinni, jotta säästämme puhdistusjärjestelmää ja samalla voimme pitää kloorin määrän altaassa mahdollisimman pienenä. Tähän soveltuu esimerkiksi hiuslenkki, joskin käyttämällä uimalakkia voidaan estää hiusten oleminen koko ajan silmillä ja siten suosittelen, että pitkiä hiuksia kasvattavien kannattaa jo ajoissa opetella käyttämään uimalakkia.

Mahdollisesti hyödylliset varusteet

Mahdollisesti hyödyllisistä, mutta ei välttämättömistä varusteista ensimmäisenä mainitsen juomapullon. Aloittelijalle nesteen nauttiminen harjoituksen aikana – erityisesti lasten uintiharjoituksissa – ei ole välttämätöntä, mutta kunnollinen juomapullo tarjoaa paikan avaimelle (jolloin sitä ei tarvitse pitää jalassa) ja samalla voimme jo opetella, miten liikunnan aikana tulisi juoda vettä.

Monille veden meneminen korviin tai nenään on epämiellyttävää. Herkkäkorvaiset voivat myöskin saada allasvedestä oireita. Näihin ongelmiin on olemassa ”teknisiä apuvälineitä”, nenään kiinnitettävä klipsi (yleensä rautalankaa ja pehmustetyyny) ja korviin tulpat. Uimalakki suojaa mahdollisesti jonkin verran korvia, mutta yleensä ei kestä korville vedettynä hyvin paikallaan (pään muodosta riippuen). Tulppia on monenlaisia, yksinkertaisimmillaan vaahtokumiset ”earit”. Monet käyttävät muotoiltavasta massasta tehtäviä korvatulppia, jotka painetaan tiiviisti korvaan. Nämä ovat suhteellisen kestäviä, joskin tulee uusia silloin tällöin vaahtomuovin/massan kovetuttua. Kolmas vaihtoehto on kestävähköt tulpat, joissa on varren ympärillä joustavia laippoja. Tulppa työnnetään korvakäytävään, ja uinnin jälkeen vedetään varresta ulos.

Viimeisenä suojavälineenä mainittakoon sisäkengät. Erityisesti herkkäjalkaisille voi olla hyödyllistä pitää uimahallin tiloissa (joskin ei altaassa) tarkoitukseen soveltuvia kenkiä, yleisimmin sandaaleita tai vastaavia.

Tarpeettomat tai haitalliset varusteet

Aloitetaan tarpeettomista: Harrastuksen alussa ei ole tarpeen ostaa uimalautoja tai kellukkeita. Seuralla on varasto välineitä, joita käytetään ohjatusti harjoitusten aikana. Pidetään näitä hyvin niin käytetään jatkossakin. Vaikka apuvälineiden lisäksi erilaisten allaslelujen käyttö ei ole mitenkään poissuljettua ja usein hyödyllistäkin, niin ryhmässä toimitaan aina ohjatusti, joten omien tuominen pyytämättä ei ole erityisen toivottua.

Seuraavaksi edetään välineisiin, joita voidaan pitää ehkä jopa haitallisina. Lapsien kanssa voimaharjoitteluvälineiden hankkiminen on tarpeetonta. Näitä, kuten lättäreitä (käsiräpylöitä) ja ehkä jalkaräpylöitäkin voidaan silloin tällöin kokeilla harjoituksissa, mutta seuralla on näitäkin varastossa. Myöhempinä vuosina omien räpylöiden hankkiminen voi olla aiheellista, jos näitä aletaan käyttää säännöllisemmin.

Viimeinen varoitus koskee juomapullon sisältöä: urheilujuomien nauttiminen harjoituksen aikana ei ole tarpeellista. Urheilujuomia voidaan pitää tarpeellisina ainoastaan pitkäkestoisissa ja kovatehoisissa harjoituksissa, joita aloitteleva uimari ei yleensä ui vielä vuosiin. Urheilujuomat sokeripitoisina ovat yleensä hampaille haitallisia. Jos ja kun pullo on mukana, niin paras pullon sisältö on vesi. Erikseen voitaneen vielä huomauttaa, että piristelimuilla eli ns. ”energiajuomilla” ei ole – joistakin mainoksista huolimatta – mitään tekemistä liikunnan ja urheilun kanssa. Liikkuvien lasten ravitsemuksen perusta on kunnollinen ruokailu kotona aamupalalla ja koulussa lounaalla. Riippuen harjoitusajasta, koulun ja harjoituksen väliin mahtunee vielä välipala tai lämmin ruoka.

– Juho