Hei kaikille,

taas on se aika vuodesta, jolloin lähdetään miettimään, voisiko tällä kaudella kokeilla kilpailemista. Kilpailua voi kokeilla kahdella tasolla: Joko silloin tällöin harjoituksissa seuran kesken järjestettävissä epävirallisissa kilpailuissa, tai sitten varsinaisissa uimakilpailuissa. Suomessa kaikki varsinaiset uimakilpailut järjestetään Uimaliiton alaisuudessa ja niihin osallistumiseen tarvitsee lisenssin, joka on lunastettuna viimeistään 14 päivää ennen kilpailuja. Näihin kilpailuihin ei pysty edes ilmoittautumaan, ellei lisenssi ole ajallaan hankittuna. (Ikävästi tätä kirjoittaessa Lappeenrannan Uimareiden syksyn 2016 kansallista kisaa varten ei enää ehdi hankkimaan lisenssiä.)

Kuvio varsinaisten kilpailujen kannalta menee seuraavasti:

1. Lisenssin hankinta aikaisintaan elokuun lopulla, viimeistään siten että lisenssi on maksettu 14 päivää ennen ensimmäisiä kisoja. (Ohje alla.)
2. Keskustele uitavista lajeista valmentajan kanssa. Valmentaja ilmoittaa lajit seuran joko Juholle tai Ismolle (joilla on tunnukset Uimaliiton sähköiseen ilmoittautumisjärjestelmään). Lajeista on hyvä huomata lajinumero, ikäsarja, uitava matka ja uintilaji virheiden välttämiseksi. (Ohje alla.)
3. Lajien ilmoittaminen. Järjestävältä seuralta saattaa tulla seuroille ohjeita, jotka välitetään seuran kautta.
4. Mikäli kyseessä on vieraskisa, niin ohjaaja tiedottaa mahdollisista kyytijärjestelyistä. Kotikisoissa paikalle Lappeenrannan uimahallille viimeistään puolitoista tuntia ennen kilpailun alkua (puoli tuntia ennen verryttelyn alkua).
5. Ennen kisaa tutustutaan altaaseen.
6. Kilpailu! (Ohje alla.)
7. Muista palauttaa avaimet, avainkortit, rannekkeet y.m. valmentajalle / joukkueenjohtajalle.

Lisenssin hankkiminen

Suomen Uimaliiton kilpailulisenssi tunnetaan myös nimellä BlueCard. Lisenssi sisältää ilmoittautumispalvelun, tulosten tilastoinnin, sähköisen Pisara-palvelun, Uinti-lehden ja yleensä myös vakuutuksen. Lisenssi jakautuu iän mukaan A- ja B-lisensseihin. Lisenssi hankitaan verkosta osoitteesta www.uimaliitto.fi/liitto/bluecard-lisenssi/, henkilötietojen täytön jälkeen sivu näyttää vain oikean ikäiselle tarkoitetun lisenssin. Vaihtoehtoja näkyy kolme:

• A/B -lisenssi
• Vakuutukseton lisenssi
• VPA/VPB -lisenssi

Näistä yleensä valitaan A- tai B-lisenssi, joka sisältää (vain uimaharjoitukset, -kilpailut ja -kilpailumatkat kattavan) vakuutuksen. Vakuutukseton lisenssi on tarkoitettu niille, joilla on omasta takaa urheilutapaturmavakuutus. Vakuutuksettoman lisenssin tapauksessa on hyvä katsoa valmiiksi vakuutuksen myöntäneen yhtiön nimi ja vakuutuksen numero. VP-lisenssi on tarkoitettu vesipalloa varten, mutta tätä lajia ei ole tällä hetkellä mahdollisuus harrastaa Lappeenrannassa. VP-lisenssi kattaa myös uinnin, mutta on hieman kalliimpi kuin vastaava A- tai B-lisenssi.

Lisenssin tilauksen jälkeen järjestelmä ohjaa tilaajan sivulle, josta joko voi maksaa lisenssin suomalaisessa verkkopankissa tai tulostaa laskun. Lisenssin lunastamisesta (=maksamisesta siten että maksu on vastaanottajan tilillä) 14 päivän päästä uimari voi osallistua kilpailuihin. Lisenssikausi on syyskuun alusta seuraavan elokuun loppuun; lisenssistä ei saa alennusta jos se hankitaan myöhemmin.

Mikä ilmoittautumispalvelu? Miten sitä käytetään?

Uimaseuroilla on tunnukset kilpailuun ilmoittautumista varten. Kilpailuihin ei pääsääntöisesti voi ilmoittautua itse, joskin joissakin tapauksissa (esim. seurasiirrot) jotkin uimaseurat ottavat vastaan sähköposti-ilmoittautumisia. Kisa-Tovereissa valmentaja välittää ilmoittautumiset eteenpäin ja seura maksaa valmentajan hyväksymät startit. Jälki-ilmoittautumiset tapahtuvat yleensä jotakin muuta kautta (mahdollisesti jopa kilpailupaikalla): ellei kyseessä ole seuran tekemästä virheestä, valmistaudu maksamaan jälki-ilmoittautumismaksu (yleensä kolminkertainen ilmoittautumismaksu, noin 25 euroa jokaista lähtöä kohden) itse.

Miten tulokset tilastoidaan?

Virallisissa kilpailuissa uidut tulokset ovat nähtävissä OctoOpen-palvelussa.

Mikä on Pisara?

Pisara on Uimaliiton sähköinen työkalu uimaseuroille. Koska pääsyyn vaaditaan lisenssi, niin palvelua ei käytetä Kisa-Toverien harrasteryhmissä. Palvelussa on mm. paljon videoesimerkkejä tehtävistä harjoitteista.

Miten ilmoittaudun tiettyyn lajiin kilpailuissa? Mitä ikäsarjat tarkoittavat?

Yleisesti ottaen lajit ilmoitetaan Uimaliiton sivuilla osoitteessa www.uimaliitto.fi/uinti/kilpailukalenteri/. Yksittäisen lajin kohdalla näkyy esimerkiksi:

1. T12, 14, N 200m vu

Näistä ”1.” on lajin numero, ”T12, 14, N” tarkoittaa, että lajissa on 12-vuotiaiden ja 14-vuotiaiden tyttöjen sekä naisten yleinen sarja, ”200m” on matkan pituus (huolitellusta yleiskielestä poiketen matka ja suureen tunnus kirjoitetaan yhteen) ja ”vu” kertoo, että matka uidaan vapaauintia. Koko rimpsu on hyvä tarkistaa kilpailukutsusta, jolloin saadaan varmistettua, että uimarille on sopiva ikäsarja (usein lajeissa ei ole yleistä sarjaa!) ja kirjoitusvirheen tapahtuessa ei tule ilmoittauduttua väärään lajiin.

Ellei kilpailukutsussa ole muuta sanottu, niin uimari voi osallistua myös omaa ikäänsä vanhempien sarjoihin, kuitenkin poislukien Masters-sarjat, joiden alaikäraja on 25 vuotta. Uimaliiton säännöt eivät tunne osallistumista ”kilpailun ulkopuolella”, joskin joskus kilpailunjohtajat tekevät poikkeuksia. Masterssarjoissa voi olla sekaeriä (miehiä ja naisia samassa erässä), mutta yleisesti ottaen miehet ja naiset (pojat ja tytöt) uivat erillään, paitsi sekaviestissä.

Uintityylejä on viisi: perhosuinti (pu), selkäuinti (su), rintauinti (ru), vapaauinti (vu) ja sekauinti (sku). Lisäksi on viestit, vapaauintiviesti (vuv) ja sekauintiviesti (skuv). Henkilökohtaisessa sekauinnissa uidaan 1/4 matkasta ensin perhosta, sitten selkää, rintaa ja lopuksi vapaauintia. Sekauintiviestissä järjestys on selkäuinti, rintauinti, perhosuinti ja vapaauinti (selkäuimari lähtee vedestä ja loput hyppäävät edellisen viestinviejän yli).

Ikäsarja määräytyy uimarin syntymävuoden mukaan, eli uimari on koko vuoden samassa ikäsarjassa, joka on uimarin ikä täysinä vuosina 31.12.

Huomaathan kilpailukutsussa mainitun viimeisen ilmoittautumispäivän – tieto siitä, lähdetkö kilpailuun pitää olla valmentajalla hyvissä ajoin ennen viimeistä ilmoittautumispäivää. (Lapsilla mielellään huoltajan vahvistamana.) Seura maksaa starttimaksun – mutta lähtökohtaisesti (ellei ole tapahtunut seuran virhettä) ei jälki-ilmoittautumismaksuja. Ilmoittaudutaan siis ajoissa.

Osallistumisen peruuttaminen

Useimmissa kilpailuissa ei ole peruutusmaksua, mutta viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen starttimaksua ei enää makseta takaisin. Usein lähtöjärjestys määrätään vasta juuri ennen kilpailua, jolloin peruutetut uimarit otetaan pois lähtöjärjestyksestä ja uidaan täysiä eriä. ”Mestaruuskilpailuissa” (ns. valtakunnalliset kilpailut ja SM-kilpailut) on peruutusmaksu, joka on kolme kertaa ilmoittautumismaksu, joka on maksettava ellei peruutukselle ole hyväksyttävää syytä eli yleisimmin lääketieteellistä estettä. Näissä kilpailuissa on kilpailupaikalla lääkäri. Kilpailuissa, joissa on peruutusmaksu, on usein myös sakko lähdöstä pois jäämiselle (yhdeksänkertainen ilmoittautumismaksu), minkä lisäksi uimari menettää osallistumisoikeutensa kilpailuun samana päivänä. (Pienemmissä kisoissa ei yleensä välitetä sen tarkemmin lasten lähtemättä jäämisestä, joskin valmentajat välittävät kyllä kilpailuista ilmoittamatta tai viime tipassa pois jäämisestä.) Seura ei maksa uimarin sakkomaksuja.

Toiminta kilpailupaikalla

Kilpailupaikalla on hyvä olla ajoissa. Kaikki peruutukset, muutokset (esim. viestijoukkueen nimeäminen) sekä mahdollisesti jälki-ilmoittautumiset on tehtävä viimeistään tuntia ennen kilpailun alkua. Ennalta nimettynä aikana, yleensä tunti ennen kilpailun alkua, on mahdollista verrytellä kilpailualtaassa. Kilpailualtaaseen meneminen kilpailun aikana ilman eri lupaa on kielletty.

Yleensä joukkue kokoontuu johonkin tiettyyn paikkaan kilpailun katsojille varatulla alueella. Joukkueenjohtajan tai valmentajan tehtävä ei siis ole yrittää löytää uimareita jostain puolelta todennäköisesti melko täyteen ahdettua uimahallia, vaan uimari tulee valmentajan luo. Varsinainen kilpailu alkaa kokoontumispaikalta, jossa järjestäjät pitävät nimenhuudon. Joitakin poikkeustapauksia lukuunottamatta uimari ei siis kilpailuissa mene suoraan lähtöpaikalle, vaan menee aina ohjatusti kokoontumispaikan kautta.

Uimakilpailun aikataulu on yleensä ohjeellinen. Vaikkakin järjestäjät pyrkivät noudattamaan aikataulua, ikinä ei seurata kilpailun edistymistä kellosta, vaan siitä, mikä laji ja erä on uimassa. Yleensä jonkin joukkueen jäsenen tehtävänä on pysyä selvillä mikä laji ja erä on menossa sekä onko kilpailu mahdollisesti edellä vai jäljessä. Useimmissa kilpailuissa käytetään myös livetiming-palvelua, joka näyttää kilpailun edistymisen reaaliajassa.

Uimakilpailun lähtökomennot alkavat sarjalla pillin vihellyksiä. Sääntöjen mukaan viimeistään tällöin on uimarin otettava ylimääräiset vaatteet pois päältä, joskin useimmissa kilpailuissa oletetaan, että uimarit ovat jo edellisen erän aikana riisuutuneet. Tämän jälkeen jälkeen uimarit komennetaan lähtötelineisiin yhdellä pitkällä vihellyksellä. Viimeistään tässä vaiheessa on hyvä tarkistaa, että varusteet (myös lasit) ovat hyvin päällä. Katsomon on hyvä hiljentyä. Selkäuinnissa vihellyksiä on kaksi, ensimmäisellä mennään altaaseen ja toisella mennään telineisiin. Mikäli kaikki uimarit ovat jo telineissä, jotkut kilpailunjohtajat jättävät toisen selkäuinnin vihellyksen tekemättä. Komennolla ”paikoillenne” on otettava lähtöasento. Lähtöasennon ottamisen jälkeen liikkuminen ennen lähtömerkkiä (jos lähtömerkki ehditään antaa) aiheuttaa uimarin hylkäämisen. Mikäli uimarit eivät asetu paikoilleen tai liikkuvat koko ajan, ei lähtömerkkiä välttämättä anneta ja kilpailunjohtaja huomauttaa uimareita lähdön viivästyttämisestä.

Sääntöjen mukaan uimarin on poistuttava altaasta heti suorituksen jälkeen, kunhan se on vain mahdollista muita uimareita häiritsemättä. Usein pienemmät kilpailut uidaan ns. ylilähtönä, jolloin uimarit jäävät altaaseen odottamaan, että seuraava erä ehtii lähteä. Tällöin uimarit yleensä asettuvat tikkaiden puoleisen rataköyden viereen odottamaan noin metri seinästä. Kun käytetään sähköistä ajanottoa, altaasta poistutaan aina sivukautta, ei koskaan ajanottolevyjen yli. Viesteissä uimari poistuu altaasta heti sivukautta, kuitenkin väistäen viestin vaihtoon tai maaliin tulevia uimareita. Joukkueesta saa olla altaassa kerrallaan vain kunkin osuuden viestinviejä, t.s. altaaseen ei saa hypätä onnittelemaan joukkuekaveria. Huom. Norppauinneissa ei käytetä ylilähtöä, ellei kilpailu ole huomattavan paljon aikataulusta myöhässä.

Joissakin kilpailupaikoissa avaimen (avainkortin, rannekkeen) voi palauttaa itse, mutta koska useimmissa näin ei ole, avaimet palautetaan aina joukkueenjohtajalle, joka palauttaa koko joukkueen avaimet keskitetysti varmistettuaan, että kaikki avaimet ovat tallessa. Älä poistu kilpailupaikalta ilmoittamatta valmentajallesi. Erityisesti tapauksissa, joissa uimari on kilpailuissa toisella paikkakunnalla valmentajan mukana ja käy serkun tädin kummin kaiman luona vierailemassa uimarin äkillinen häviäminen aiheuttaa harmaita hiuksia valmentajalle. Lisäksi valmentaja tarkistaa tässä yhteydessä muutamia pikkuseikkoja, kuten vaikkapa onko uimarilla vielä lajeja jäljellä ja onko avain palautettu.

Lähialueen kilpailuja

Lappeenrannassa järjestetään yleensä vähintään kolmet kilpailut kauden aikana:

1. Lappeenrannan Uimarien syksyn kilpailut (SyysTyrskyt), syyskuussa
2. Lappeenrannan Kisa-Toverien talven kilpailut (Norppauinnit), marraskuussa
3. Lappeenrannan Uimarien talven kilpailut (Talviuinnit), tammi-helmikuussa

Lisäksi Imatralla järjestetään Toukouinnit toukokuun alussa. Lähipaikkakunnista kilpailuita järjestetään myös Kotkassa, Kouvolassa, Mikkelissä ja Savonlinnassa.